TERVETULOA TUTUSTUMAAN KOTISIVUILLEMME!
:PIRISTYSTÄ JÄSENILLE
Hei!
Koska emme ole voineet koronan takia järjestää jäsentapahtumia tänä vuonna,
niin päätimme piristää teitä hieman arjen keskellä.
27.9. - 10.10. välisenä aikana voitte käyttää 20 euron ruokaedun
joko ravintola Kokkikaksikossa (Peltotie 39, Ulvila)
tai Unelma Kuppila & Puoti -ravintolassa (Friitala-talo, Friitalantie 11 A 2, Ulvila).
Myös take away -annokset onnistuu.
MUISTA OTTAA JÄSENKORTTISI MUKAAN!
(nimi & jäsennumero tarkistetaan)
Herkullisia hetkiä!
Mahdollisista väärinkäytöksistä johtuneet kulut peritään takaisin.
p.s. Jos kysyttävää, niin ota yhteyttä pirjo.enonkoski@ulvila.fi / 0505335704
TYÖSUOJELU
Yhdistyksemme hakee työsuojelutoimijoita kaudelle 2022-2025.
Haussa ovat sekä varsinainen työsuojeluvaltuutettu että varavaltuutetut.
TYÖSUOJELUVALTUUTETTU EDUSTAA TYÖPAIKAN TYÖNTEKIJÖITÄ TYÖSUOJELUN YHTEISTOIMINNASSA. HÄN TOIMII TIIVIISSÄ YHTEISTYÖSSÄ ESIMIESTEN, TYÖSUOJELUPÄÄLLIKÖN, LUOTTAMUSMIESTEN, TYÖTERVEYSHUOLLON JA MUUN HENKILÖSTÖN KANSSA.
Edellytämme hakijalta vakinaista työsuhdetta Ulvilan kaupungilla ja Ulvilan JHL ry 465:n jäsenyyttä.
Jos olet kiinnostunut työturvallisuudesta ja halukas hoitamaan työsuojelutehtäviä monimuotoisesti sekä olet yhteistyökykyinen, olet juuri hakemamme henkilö.
Työnantaja kustantaa työsuojelukoulutuksia ja myöskin yhdistys tukee niitä.
Vapaamuotoiset hakemukset sähköpostitse 27.9. - 10.10.2021
pirjo.enonkoski@ulvila.fi.
Hakemukset käsitellään yhdistyksen hallituksen kokouksessa 21.10.2021
TYÖSUOJELUVALTUUTETTU KUUNTELEE, AUTTAA, TUKEE, NEUVOTTELEE JA TEKEE YHTEISTYÖTÄ!!!!
SAK:n edustajisto: Jyrkkä ei työehtojen heikentämiselle!
Hahmottavatko työntekijät, miten suuresta muutoksesta on kyse, jos työehtosopimusten yleissitovuutta aletaan purkaa? Jos näin käy, se koskettaa hyvin laajasti työntekijöitä, sanoi Julkisten ja hyvinvointialojen JHL:n Helena Nieminen puheenvuorossaan.
Rakennusliiton Jari Jääskeläinen arvioi, että Pandoran lipas aukesi Metsäteollisuuden ja Teknologiateollisuuden ilmoitusten myötä.
– Ei tämä tähän jää, vaan jatkoa seuraa.
Teollisuusliiton Rami Häkkilää harmitti se, että työmarkkinoilla aloite on lipsahtanut liikaa työnantajia edustaville liitoille ja Elinkeinoelämän keskusliitolle EK:lle. Häkkilän mukaan työnantajat ajavat nyt voimalla alas työmarkkinamallia, joka on taannut työntekijöille kohtuulliset työehdot ja säällisen toimeentulon.
– SAK:n ja ammattiliittojen on nyt herättävä ja puolustettava valtakunnallisia työehtosopimuksia ja yleissitovuutta kaikin voimin, puheiden lisäksi myös konkreettisilla teoilla.
Jyrki Levonen (Teollisuusliitto) peräänkuulutti puheenvuorossaan SAK:lta ja sen jäsenliitoilta yhteisiä askelmerkkejä syksyn neuvottelukierrokselle. Hän painotti, että ilman työntekijöiden laajaa tukea yleissitovuutta ei saada säilytettyä.
– Työehtosopimusten merkitystä pitää avata työntekijöille. Työpaikoilla pitää ymmärtää, mikä kaikki muuttuu, jos valtakunnallisista työehtosopimuksista luovutaan.
Paikallisesta sopimisesta hyviä ja huonoja kokemuksia
Paikallinen sopiminen sujuu monilla työpaikoilla hyvin, vaikka osa edustajista kertoi sopimisen vaikeutuneen viime vuosina.
AKT:n Vesa Pohjola painotti, että paikallinen sopiminen tarvitsee taustalle työehtosopimukset, jotka turvaavat minimityöehdot, joita ei voi paikallisesti sopimalla alittaa.
Markus Lepinoja (JHL) on kokenut paikallisen sopimisen vaikeutuneen ja neuvottelukulttuurin koventuneen viime vuosina.
– Meillä paikalliset neuvottelut päättyvät lähes säännönmukaisesti nykyään erimielisyyteen, kun työnantaja ehdottaa työehtosopimusten määräysten heikentämistä ja käyttää tässä yhteydessä Hahmottavatko työntekijät, miten suuresta muutoksesta on kyse, jos työehtosopimusten yleissitovuutta aletaan purkaa? Jos näin käy, se koskettaa hyvin laajasti työntekijöitä, sanoi Julkisten ja hyvinvointialojen JHL:n Helena Nieminen puheenvuorossaan.
Rakennusliiton Jari Jääskeläinen arvioi, että Pandoran lipas aukesi Metsäteollisuuden ja Teknologiateollisuuden ilmoitusten myötä.
– Ei tämä tähän jää, vaan jatkoa seuraa.
Teollisuusliiton Rami Häkkilää harmitti se, että työmarkkinoilla aloite on lipsahtanut liikaa työnantajia edustaville liitoille ja Elinkeinoelämän keskusliitolle EK:lle. Häkkilän mukaan työnantajat ajavat nyt voimalla alas työmarkkinamallia, joka on taannut työntekijöille kohtuulliset työehdot ja säällisen toimeentulon.
– SAK:n ja ammattiliittojen on nyt herättävä ja puolustettava valtakunnallisia työehtosopimuksia ja yleissitovuutta kaikin voimin, puheiden lisäksi myös konkreettisilla teoilla.
Jyrki Levonen (Teollisuusliitto) peräänkuulutti puheenvuorossaan SAK:lta ja sen jäsenliitoilta yhteisiä askelmerkkejä syksyn neuvottelukierrokselle. Hän painotti, että ilman työntekijöiden laajaa tukea yleissitovuutta ei saada säilytettyä.
– Työehtosopimusten merkitystä pitää avata työntekijöille. Työpaikoilla pitää ymmärtää, mikä kaikki muuttuu, jos valtakunnallisista työehtosopimuksista luovutaan.
Koronapoikkeuksia ollaan jälleen jatkamassa
Hallitus on antanut esityksen, jonka mukaan määräaikaisia lakeja jatkettaisi jälleen ja ne olisivat voimassa 30.9.2021 asti. Muutokset koskevat soviteltua päivärahaa, liikkuvuusavustusta ja päivärahan ennakkomaksua. Tällä hetkellä määräaikaiset lait ovat voimassa siten, että ne olisivat päättymässä 30.6.2021.
- korotettu sovitellun päivärahan suojaosa (500 e/kk – 465 e/4vko)
- yritystulojen sovittelu mahdollista yrittäjän oman ilmoituksen perusteella
- sovittelujakso on aina tavanomainen- erityistä sovittelujaksoa ei muodosteta eikä laskennassa käytetä laskennallista palkkaa
- liikkuvuusavustuksen lyhennetty työmatkaedellytys kokoaikatyössä kaksi tuntia
- mahdollisuus maksaa päivärahaa ilman päätöstä ennakkona enintään kuudelta kuukaudelta
Koronaviruksen vaikutus ansiopäivärahaan ja lomautuksiin
Julkaistu 13.3.2020 klo 14:13 / Muokattu 18.3.2020 klo 8:06
Jos saat osa-aikatyön perusteella soviteltua ansiopäivärahaa, voi sairastumisella tai tartuntataudille altistumisella olla vaikutuksia myös päivärahan maksamiseen. Voit myös joutua pandemian johdosta lomautetuksi.
Seuraa tätä sivua – päivitämme tänne ajankohtaista tietoa päivärahan hakemiseen liittyen.
Koronavirus voi vaikuttaa työntekoosi joko siten, että itse sairastut siihen tai altistumisen kautta, jolloin sinut voidaan määrätä karanteeniin.
Mahdollista on myös, että sinut voidaan määrätä pois ansiotyöstä sen vuoksi, että työnteko työpaikallasi on estynyt vaikka itse et olisikaan sairastunut tai altistunut. Jos tässä tilanteessa työnantajalla ei ole tarjota korvaavaa työtä tai etätyötä, voidaan henkilö lomauttaa.
Myös koronapandemian aiheuttama taloudellinen tilanne voi johtaa lomautuksiin.
Päivärahansaajan sairastuminen tai altistuminen koronavirukselle
Jos sinulla on todettu yleisvaarallinen tartuntatauti tai sinun voidaan perustellusti olettaa altistuneen sellaiselle, voidaan sinut taudin leviämisen estämiseksi määrätä karanteeniin. Tällöin ansionmenetyksen ajalta sinulla on oikeus saada tartuntatautipäivärahaa Kelalta. Jos siis osa-aikatyötä tekevä päivärahan hakija sairastuu tai määrätään karanteeniin, hän voi hakea ansionmenetyksen ajalta tartuntatautipäivärahaa.
Kokonaan työtön ei voi saada tartuntatautipäivärahaa, koska hänelle ei synny ansionmenetystä vaan kokonaan työttömän sairastuessa tai altistuessa ansiopäivärahan maksaminen jatkuu. Kuitenkin jos työtön on itse sairastunut ja sairaus kestää yli sairauspäivärahan omavastuuajan, hän voi hakea omavastuuajan jälkeen sairauspäivärahaa.
Päivärahan hakeminen
Jos siis sairastut tai sinut määrätään karanteeniin, jatka tällöin päivärahan hakemista normaalisti vaikka hakisitkin tartuntatautipäivärahaa tai sairauspäivärahaa. Merkitse hakemukseen jos olet sairas tai karanteenissa. Ilmoita hakemuksessa myös jos haet sairaus- tai tartuntatautipäivärahaa.
Ansiopäivärahaa voidaan edelleen maksaa, mutta tartuntapäivärahan määrä vähennetään ansiopäivärahasta. Mahdollinen sairauspäivärahan saaminen estää ansiopäivärahan maksamisen.
Työpaikka suljetaan tai työt vähenevät – työnantaja lomauttaa
Mahdollista on myös, että sinut voidaan määrätä pois ansiotyöstä sen vuoksi, että työnteko työpaikallasi on estynyt vaikka itse et olisikaan sairastunut tai altistunut. Tällöin työnantajan palkanmaksuvelvollisuus tavallisesti jatkuu. Työnantaja voi mahdollisuuksien mukaan järjestää korvaavaa työtä tai teettää etätyötä. Mikäli työtä ei ole tarjolla, voi työnantaja lomauttaa työntekijän. Lomautuksen ajalta voi hakea ansiopäivärahaa. TE-toimistoon tulee ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi lomautuksen ajalle.
Jos työnteko estyy työnantajasta ja työntekijästä riippumattomasta syystä, esimerkiksi viranomaisen määrätessä työnteon esteestä, voi päivärahaan syntyä oikeus lomautukseen rinnastettava syyn perusteella. Tällöin päivärahaa voi hakea sen jälkeen kun työnantajan 14 päivän palkanmaksuvelvollisuus päättyy. Näissä tilanteissa tulee olla yhteydessä TE-toimistoon, joka antaa työttömyyskassalle päivärahan maksamista varten lausunnon. TE-toimisto tekee ratkaisun siitä katsovatko he kyseessä olevan lomautukseen rinnastettavan tilanteen vai tulisiko työnantajan lomauttaa työntekijä.
Päivärahan hakeminen
Lomautuksen aikaiset hakuohjeet löydät ohjepankistamme.
Samojen hakuohjeiden mukaan tulee toimia mikäli sinut lomautetaan työstäsi taloudellisilla ja/tai tuotannollisilla perusteilla koronaviruksen aiheuttaman taloudellisen tilanteen johdosta.
Päiväkoti tai koulu suljetaan ja jäät hoitamaan lasta kotiin
Työntekijän lapsen sairastuessa koronavirukseen oikeus työstä poissaoloon määräytyy tilapäistä hoitovapaata koskevien säännösten mukaisesti. Jos alle 16-vuotias lapsi on määrätty karanteeniin, voit saada karanteenin ajalta tartuntatautipäivärahaa jos joudut jäädä häntä kotiin hoitamaan.
Jos lapsi ei kuitenkaan ole sairastunut eikä häntä ole määrätty karanteeniin, mutta päiväkoti tai koulu sulkee ovensa ja jäät kotiin häntä hoitamaan, ei oikeutta tartuntatautipäivärahaan synny. Tässä tilanteessa kannattaa neuvotella työnantajan kanssa mahdollisuudesta etätyön tekemiseen, vuosilomien etukäteiseen pitämiseen tai mahdollisiin saldovapaisiin. Ansiopäivärahaan ei synny oikeutta, jos henkilö ottaa palkatonta vapaata työstään lapsen hoitamiseksi.